Ei taas...

se postaa maanantaina! Ehkä maanantai on muuten niin tylsä päivä, että täytyy postata. No ei! Tänään oli ihan kiva päivä. Nukuin viime yön niin hyvällä tyynyllä. Aah ja kolmen vuoden takuu! Töistä oli pakko hakea puoleen hintaan kunnon tyyny itselleni. Kuitutyyny kylläkin, mutta ihan kunnollinen ei ontelokuituinen halppismökkijavierastyyny. Kiva niitä halppistyynyjä mainostetaan aina kiva mökille ja vierasvaraksi! Mä en ainakaan halua vieraana mitään kökköä littanaa ja paakkusta tyynyä! Kerran olen sellasella nukkunu, hyvä kun pää käänty aamulla. Niin paljon on tyynyllä virkaa. Olen käynytkin peitto- ja tyynykoulutuksen :)

Laadusta tinkimättä ostin viime viikolla silitysraudan. Tummanpunaisen Philipsin. Kaverit jo tuntee mut, että en osta halvinta vaan laatua. Hinnaltaan siitä välistä, mutta en halua narista kuukauden päästä huonosta ostoksesta. Olen oppinut senkin kantapään kautta.

Laatua tai ei, vessaremontti jatkuu. Muurari oli tänään täällä (siis Kakilta näyttävä) puoli kuuteen. Laittoi yhden kerroksen vesieristettä ja kertoi, että taas säästetään tässä remontissa ihan väärässä paikassa kun ei seiniä kaakeloida vaan maalataan vain. No, mulle ihan sama. Kysyi multa tulevan vessan väriä. Eivät olleet vuokraemännät ja isännät mitään sanoneet. Siis jos MÄ saan sen päättää niin vihree ehdottomasti ja virne levisi naamalle. Jees, vihree vessa! :D Mulle on iskeny niin kauhee sisustusbuumi ettei loppua tule varmaan enää koskaan. Rahaa se vaan vie valitettavasti, onneksi voi sisustaa halvastikin. On keinoja siihenkin.

Nyt on koulussa pahin ohi. Kaikki ryhmätyöt on tehtynä, värjäykset värjättyinä, kankaat painettuina ja kangas kudottuna! Vielä loppuviimeistelyjä ja kansioiden kokoamista. Loppu aika on ihan itseä varten. Aah. Ja töitä. Käväisin kaupungilla viemässä kirjoja ja lehtiä. Eksyin Dinskoon. UUps. Tarjouksesta lähti kenkulit mukaan. Iso hups. Outoa, mutta en ikinä löydä Andiamosta mitään. Oon käyny siellä miljoonat kerrat, mutta ainoot oli Bronxin lyhyet saappaat tai sen oloiset tosi hyvät jalassa-kengät. Ne oli vaan ihan liian tyyriit. Nyt ne oli -30%, mutta en raaski vielä ostaa. Jos ois puoleen hintaan niin ehkä sitte (ovh 99€!)

Voi, samalla yritän tiirata Täydellisiä naisia, niin naisten ohjelma, että! Harmikseni katsoin Housea ja jakso oli sama kuin viime torstaina! Mitä peliä tällanen on, että uusintana heti sama jakso. Huijausta.

Viikonloppu meni vähän plörinäksi. Mentiin lauantaina kavereiden kanssa syömään jääkiekko-ottelun aikaan. Samaan aikaan otettiin ruoan seurana punkkua ja seuraavana skumppaa. Hups tulin kämpille nukkumaan valomerkin jälkeen! Hyi, enhän mä elä sellasta elämää! Onneksi sunnuntai oli ihan normisunnuntai ei ollut pääkipua tai muuta mitä yleensä tulee kun juo vähän viiniä yms.

Huomenna Kakimuurari taas tulee aamulla puoli kasilta. Onneksi mun pitää muutenkin mennä kouluun kasiksi. Se muurari on onneksi torstain ja perjantain pois täältä, kuulemma reissussa. Saan joskus ees olla ihan rauhassa. Se kysy multa aamulla miten meni viikonloppu! No mikäs tässä juostessa alakerrassa vessassa ja suihkussa...

Sakkoja

Oma näkemykseni Valokuvatorstaissa Blogcatalogin haasteeseen ihmisoikeuksista.

10 artikla. Jokaisella henkilöllä on oikeus täysin tasa-
                 arvoisesti siihen, että hänen asiansa tutkitaan oikeudenmu-
                 kaisesti ja julkisesti riippumattomassa ja puolueettomassa
                 tuomioistuimessa ratkaistaessa hänen oikeuksiaan ja velvol-
                 lisuuksiaan tai häntä vastaan ajetun rikossyytteen perustel-
                 tuisuutta.

Vanha pervo muurari

Yksinäistä perjantai-iltaa viettäen. Ihme homma ei mua oikeesti kiinnosta jääkiekko, mutta tuossa taustalla se pyörii! Kai se ihan pikkusen kiinnostaa voittaako Suomi. Ei taida voittaa sanoo pessimisti, joka uskoo kaiken aina joskus särkyvän- jopa unelmien. Siitä on ihan liian kauan aikaa kun olen viimeksi kirjoitellut kunnolla ja purkanut mielentilaani tänne. Menin vaihtamaan tuon profiilikuvankin, ehkä liian tunnistettava, mutta onhan minusta oikeita kuvia blogissa aina silloin tällöin ollut. Se ehkä kertoo, että en ole pelkkä synkistelijä ja pessimisti. On mussa iloinen puolikin!

Töissä olin tänään. Huomaa miten ihmiset käyttäytyvät kun näkevät alennuskyltin, tai jopa KAIKKI puoleen hintaa kyltin. Vimmattua penkomista ja pakko ostaa, kun on niin halpaa- asennetta. Ei ihan kiva, kun sai pitkästä aikaa palvella asiakkaita ja meni nopeasti työaika kun oli lähes koko illan kassalla.

Tämän viikonlopun nukun ihan yksin. Ypöyksin, en joka viikonloppu viitsi ajella Pohjanmaalle. Ensi viikko on tärkeä jakson viimeinen viikko. Kouluhommat alkavat olla putkessa tämän lukuvuoden osalta. Äkkiä on mennyt vuosi. Syyskuussa tulin tänne Savoon ja nyt on jo ensimmäoinen vuosi lähes takana koulussa. Kolme edessä, tai ainakin kaksi vuotta. Hyvin olen täällä viihtynyt, enkä kadu pätkääkään tänne muuttoa. Vaikka oma kulta jäikin parin sadan kilometrin päähän, tämä vain virkistää suhdetta ja pitää sen ikävän takia tuoreena.

Nyt näyttää pahasti siltä, että kesäkuu töiden suhteen on aika niukka, on mulla yks viikko melkein lomaa ( neljä päivää), mutta paha homma jos töitä ei juuri ole. Heinä- ja elokuussa töitä on! No, keksin jotain muuta hommaa väliajaksi. Aamulla entisestä Kioskipaikasta soitettiin ja kyseltiin kesäksi töihin, mutta en voi mennä kun on tämä kiva työpaikka täällä. Pois en todellakaan ole lähdössä tästä paikasta.

Kämpässä menee remontti edelleenkin. Nyt on uusi lattia vessassa/suihkussa. Kai se siitä etenee pikkuhiljaa. Ärsyttää, kun kämpässäni kulkee vieraita ihmisiä. Likaavat paikat ja tonkivat kaappeja. Pari päivää sitten tutustuin tämän urakointifirman muurariin. Näin heti miehessä ei viime vaan edellisvuoden BB:n seksifilmikeräilijän. En nyt muista millään sen pienen ja pyöreän miehen nimeä... Se hupainen äijä. Tämä muurari on vaan lähes eläkeiässä. Hyi hitto, kun hänet eka kerran näin meni selässä heti kylmiä väreitä. Pieni pyöreä, vanha äijä, jolla on ruskehtavat pyöreähköt silmälasit. Se kattoo mua sellasella ällöttävällä katseella... Ja eilen kun tulin keskustasta näin sen mun parvekkeella! Mitä vittua se siellä teki, sen työpaikka on tuossa vessassa. Tänään olin aamulla kämpillä, kun koulu alkoi vasta puolilta päivin. Hyi, äijä ottaa vettä mun keittiöstä, tillustelee täällä paskasilla kengillä ja kaiken huipuski alkoi ennen kymmentä syömään omia eväitä mun keittiössä! Siis mitä. EI ees kysyny multa mitään. Mä katoin vaan vähän oudosti, että jaa on kotoisa olo äijällä... Vieraan ihmisen kämpässä. Tän jälkeen se tiedustelin mun vuokran suuruutta. Lähdin vetämään, en vaan jaksanut kuunnella sitä äijää. Aamun se puhisi, ennen ku vasta parin tunnin päästä siitä alotti valamaan lattiaa. Hidasta toimintaa.

Hehe, ostin aiemmin niin tuntematonta jäätelöä tänään. Ben & Jerry's- jätskiä. Nam! Kallista, mutta hyvää. Omituista, mun alahuuli turpoaa vähän kun syön omenaa. En kai mä sillekin oo nyt allerginen. Eikö heinänuha ja laktosi-intoleranssi riitä, vaikka kotona on maitotila.

Huomenna ihan varmasti lähden valokuvaaamaan ja pyöräilemään. Nyt kun näin sanon niin varmasti sataa vettä kuin saavista ja tuulee kylmästi.

Edit: Oikeesti tuntuu huulissa tuo omena. Pirkkaomenapussi. Ei muista omenoista ainakaan aikasemmin oo tullu mitään. Pitää tehä niistä huomenna piirakka niin eivät oo enää kutittamassa mun huulia. Heh, kaksimielisten ajatuksian siivittämänä katson jääkiekkoa ihan selvin päin. Ehkä pienoisessa sokerihumalassa kuitenkin.

P.S. Oon muuten Blogispotissa! Uus blogilista kusee ja aika paljon. Nyt tekis mieli viiniä ja miestä... Auts ei oo kumpaakaan lähellä....

Ei taas maanantai-otsikkoa

Viimeseen asti vitkutan, että jaksaisin vaivautua alas ykköskerrokseen vessaan. Positiivista se, että omassa vessassa/ suihkussa kuivatus on lopetettu ja laitteet on viety pois. Vielä ei ole näkynyt remonttimiehiä valamassa uutta pohjaa. Kämpässä on kuiva ilma, naama kuivaa ja kukkii, iho kuivaa, nenä vuotaa silloin tällöin verta ja nenä ei tykkää kun on heinänuhakin. Allergialääkkeitä syön kuitenkin.

Parin viikon päästä alkaa kesäloma! Ja työt jatkuu. Kyllä mä jossain välissä vähän lomailenkin. Ihan oikeesti. Nyt kävin viikonloppuna taas urheiluhullu-kullan luona ja kotosalla. Kaikista huvittavinta, en siis seuraa laisinkaan urheilua. Silloin tällöin joutuu pakosta vähän katsomaan vaikkei kiinnostakaan. Siis huvittavinta tänään oli se, että mulle kaupattiin ihan tosissaan Urheilu-lehtä. Jes ja taas lehtikauppias soitti, samasta numerosta oli yrittänyt jo aiemmin ainakin kaks kertaa. Hourahdin pari viikkoa sitten tilaamaan Avotakan vähäksi aikaa itseleni. Nyt tulee myös Deko-lehti vähän aikaa. En mä niitä jatkuvasti tuu tilaamaan, vaikka vähän oon hurahtanut tähän sisustuksen ja tekstiilien maahan.... Ei passaa päästää mua lanka- ja kangaskauppoihin yksin. Mopo karkaa käsistä. Kuten tänään. Hups, meni vähän yli. Mutta tarttin sitä silkkiä juhlamekkoon ja kaikkee muutakin tarttin, ihan oikeesti!

Maanantait on niin kiehtovia päiviä. Aamu meinas mennä taas persiilleen, kyllä menkatkin alkoivat. Jee, maanantaifiilis jatkuu. Kohta tulee jääkiekkoa. Jos koittas pikkusen sitä kattoo ennenku nukahtaa. Silmääkin kutittaa ja tuntuu, että huulet turpos kun söin omenaa. On taas järkevää asiaa, mutta ei nyt runosuonikaan syki. Ei edes blogilistalle. Meinasin jo siirtyä Google Readeriin, mut ei jaksanutkaan.

Tein tänään löytäjäkin. Löysin mustat aurinkolasit! Etin niitä kotoa joka paikasta. Ei löytynyt mistään ja ne olikin tuossa pöydällä korissa! Miksi, miksi minä hukkaan aina kaikkee. Nyt on muistitikku hukassa...

Hattumysteeri

Lähiössä kaikki tunsivat toisensa. Jokelan Alli oli tunnettu naapurikyttääjä. Hän kyttäsi jatkuvasti ikkunasta verhon raosta ja ovisilmästä mitä tapahtui. Ulkona ollessaan hän kantoi myös mukanaan muistikirjaa, johon hän kirjasi tärkeitä asioita lähiön tapahtumista. Sairaseläkkeellä kun ei ollut muuta tekemistä.

Allin mies Juho-Kusti oli kuollut jo vuosikymmen sitten. Sen jälkeen Alli vasta innostui kyttäämisestä. Siitä tuli hänen harrastuksensa ja lopulta kokopäiväinen työ, josta ei kylläkään palkkaa herunut. Jossakin vaiheessa Allilla kävi mielessä oman lähiölehden perustaminen, mutta sekin kaatui siihen, ettei hänellä ollut vara palkata lehden tekijää. Jutut hän luonnollisesti kirjoittaisi itse. Tietokoneet olivat Allille vieras asia. Oli hän kuullut, että internet oli ihmeellinen maailma, mutta itse hän ei siihen ollut vielä tutustunut. Laskutkin Alli hoiti maksupalvelun kautta, vaikka kuulemma kalliimmaksi tuli.

Aamusella, kupponen kädessää Alli taas kuikki verhon raosta pihalla. Siellä meni B-rapun Hanna pipo päässään kesäsäällä! Perin outoa. Hän kärräsi kaksoisvaunuissa pienokaisiaan, nelivuotiaita kaksospoikia, jotka olivat laiskoja kävelemään. Jos Allilla olisi lapsia hän pistäisi ne töihin jo pienestä pitäen. Niitä ei vain tullut, lapsetonna on oltu koko ikä. Yritetty on saada lasta, mutta lääkäriin ei menty.

Viikon ajan seurattuaan ja kirjattuaan tuloksia ylös Alli teki havainnon. Hannalla oli pipo päässää joka kolmas päivä! Aina kahden päivän ajan hän liikkui hiukset hulmuten, mutta kolmantena päivänä hänellä aina pipo ja joskus huivi tiukasti päässä peittäen hiukset.

Alli mietti syövän mahdollisuutta, täitä, hilsettä ja korvatulehdusta, mutta mihinkään oikeaan ratkaisuun hän ei päässyt. Allia vaivasi miksi Hanna piti järjestelmällisesti joka kolmas päivä aina hattua päässään. Miksi! Jos ilkeäisi kysyä suoraan Hannalta. Pakkohan tähän on saada ratkaisu, mietti Alli.

Alli kysyi naapurin Aulikilta asiaan ratkaisua, mutta edes ristikkomestari Rauno ei keksinyt miksi Hannalla oli hattu päässään järjestelmällisesti joka kolmas päivä.

Viikonloppuna Allin siskon tyttö Maija tuli käymään kahvilla ja tuomassa nimipäiväkukkia. Alli rohkaisi mielensä ja kysäisi tietäisikö nuorempi miksi Hanna piti hattua joka kolmas päivä.
- No sen täytyy olla bad hair day! Se ei jaksa pestä hiuksia kuin joka kolmas päivä!

Maisema ikkunassa

Valokuvatorstai haastoi kuvalla kuvaan.

Hitman

Vapun leffatarjonnan helmi oli ihan varmasti jo ennakkoon mainostettu, mutta silti yllättävä Hitman (2007).

Kyseistä peliä en ole pelannut, joten en tiedä sen taustaa.

Agentti 47 jää kiinni kesken palkkamurhan, salaliito on paljastumassa. Agentti on aivan varma, että hän tappoi kohteen, Venäjän presidentin, mutta tämä onkin hengissä! Pelissä on muitakin palkattuja henkilöitä ja huijareita. Agentti saa selville miten useita kaksoisolentoja liikkuu ympärillä samaan aikaan kun Interpol ja Venäjän armeija etsivät häntä. Joku yrittää eliminoida ja sysätä agentin niskoille kaiken syyn.

Hitman on jännäri, hyvä jännäri. Toimintaa ja kunnon juoni. Kerrankin.

Kuvat: imdb

Beowulf

Tietokoneanimaatiota viikinkiajan tapahtumista ei kuulosta kovin viihdyttävältä.
Näin Beowulfin alku meni. Jossakin vaiheessa oikeatkin näyttelijät astuivat kuvaan, mutta eroa ei tahdo huomata. Jotenkin tietokoneanimaatiot kytkee automaattisesti lasten- ja koko perheen elokuviin. Elokuviin, jotka ovat hauskoja- eivät vakavamielisiä.

Beowulf(2007) kertoo tarinan kirouksesta, jota kukaan ei saa päätökseen. Onhan vastassa kaunis ja vastustamaton Angelina Jolie Grendelin äitinä. Kirouksella on varjopuolensa. Aina yhtä hirveämpi ja suurempi, ehkä hiukan mielipuolinen kaunottaren poika tulee ja tuhoaa viikinkikylän. Silti kukaan ei ota opiskeen, eikä kerro oikeaa tarinaa kirouksesta. Kirouksen laatu kertoo paljon miehen mielestä ja siitä mitä ei voi vastustaa, jo viikinkiajalla!

Perin tylsä elokuva kaikin puolin. Edes Angelina Jolie ja Anthony Hopkins eivät saa pelastettua huonoa juonta. Musiikki oli hyvä valinta leffassa. Muutoin voisin sanoa unileffaksi.


Kuvat: imdb

Hidalgo

"Vieläkö on villihevosiaaa.... mustalaisnainen tanssii..."- soi korvissa. Ahaa siis villihevosia, kesyttämättömiä luonnon olentoja. Vaikkei hevosien päälle ymmärrä niin, uljaita ne ovat ainakin suurissa laumoissa vapaana ruohikolla kirmaavina.

Hidalgossa (2004) Viggo Mortensen pääsee ratsastamaan villihevosella kilpaa. Yllytyshullu kun on. Cowboy Frank t. Hopkinsia esittävä Mortensen on hevosen kesyttämisen lisäksi asustanut intiaanien parissa ja ratsastanut pitkiä matkoja kilpaa Mustangillaan.

Paksun lompakon omaava sheikki tarjoaa Frankille mahdollisuutta osallistua suurimpaan pitkän matkan ratsastuskipailuun. Kilpailu on rankka koetus, läpi aavikon ratsastettavasta kilpailusta kaikki eivät selviä hengissä maaliin. Frank päättää kuitenkin ottaa vastaan haasteen tietämättä miten rankka kilpailu oikeasti on.

Hidalgo on toisaalta mukavaa katsottavaa. Viggo Mortensenia on aina ilo katsella. Sen takia tämän leffan ostin kirppikseltaä! ;) Silti loppua kohti elokuva vaikuttaaa aika tylsältä. En jaksaisi tätä toista kertaa katsoa. Tositapahtumiin perustuvat leffat ovat mielestäni jonkin sortin yleissivistystä. Tämä leffa siintää ajatukset vuoteen 1890.

Kuvat: www.imdb.com