Elämän sävel

Tummanpuhuvia, kauniita sanoja
raskaita sointuja
se on musiikkiani
joka päiväistä

Antaa tunteiden viedä
sävelten mukana
tuoda eteen väistämättömän
elämän vivahteikkaan

Hiljaisuus on yhtä kuin kuolema
keskustelu ilman sanoja
katse ilman paloa
suhde ilman tunnetta
tarina ilman sanoja

Suunnannäyttäjä
tunteiden sanelija
päivien tuuli
ilon pisara

Kuva viime sunnuntailta jolloin pieni myrsky näytti suuntaa Kuopiossa....

Vaaka

Sunnuntaina järjestettiin Kuopiossa torilla taas suurkirppis. Myyjiä ei ollut ihan tungokseen asti kuten monena muuna kertana vaan torilla oli mukavan väljää. Jotain pientä löysin flunssasta huolimatta. Katselin jopa Waltarin Sinuhe Egyptiläistä kuvitettuna teoksena. En flunssapöpöissäni alkanut maksamaan siitä 38 euroa. Jätin seuraavalle halukkaalle.

Parin vaatteen lisäksi ostin keittiövaa'an mallia analoginen. Olen etsinyt suhteellisen halpaa vaakaa itelleni vaan uudet digitaaliset vaa'at ovat olleet joko huonoja, huonon näköisiä tai liian kalliita. Tätä vaakaa ei ollut hirveällä hinnalla pilattu eikä ollut varmaan kertaakaan käytettykään kun paketista löytyi.

Rannalla ajelehtien

Luovutin,

ajopuuna heittelehdin rannalta toiselle

ulappaa uutta katsellen

silti vanhasta rannasta haaveillen.

Unohdin saaren entisen

rannat kauniit

luulin sitä silloin ikuiseksi

omakseni, kohtalokseni.

Vaan vieraita olivat uudet rannat,

jokin ahdisti ja tuotti tuskaa

Kesäinen avoin mieli ajelutti vanhalle rannalle.

Rannalle, jonka kerran unohdin.

Josta silti haaveilin.

Luulin päässeeni yli.

Aluksi se oli vieras

näytti oudolta,

hetken päästä

se huumasi.

Ranta halusi minut takaisin asukikseen.

Vaan uskaltaisinko astua vielä rannalle,

jonka hiekalla varpaani poltin.

Carmolis-tippoja

Köhä jatkuu, kohta jatkunut jo viikon. En tiedä mikä on kun edelliseltäkin mökkireissulta tuli tuliaisena kuume ja flunssa. Sitä kait sitten aina palelluttaa itsensä. Tällä kertaa lähti äänikin! En ole koskaan aikaisemmin menettänyt ääntä niin, että pelkkää pihinää vain kuuluu ja kurkkuun sattuu. Onpahan sekin tuntemus tiedossa. Silti olen ottanut aurinkoa, vaikka alkuviikosta oli kuumettakin...

Tänään olen jo puhunut puhelimessa, huomenna pitäisi puhua asiakkaille ja olla myyvä :D Jospa se puhe sieltä tulee.
Otan yleensä flunssassa/kurkkukivussa ukonhattu-uutetta, mutta tällä kertaa ostin Carmosil-tippoja ihan vain mainoksen (tai netissä selailun) uhrina. Terveelliseltä aineelta vaikuttaa ja kovin yrteille maistuukin. Teehen tiputtelin noita tippoja, kun en sokeria käytä niin ei tee mieli imeskellä yrteiltä maistuvaa sokeripalaa. YÖk. Kuvitelmakin etoo. Kovasti olivat nuo pastillitkin yrttisen makuisia, mutta auttoivat enemmän kuin Mynthonit.



Tein ruokaa ja etsin sipulia. Löysin yhden melkein märäntyneen keltasipulin sekä aikaa sitten ostettuja punasipuleita! Taitaa olle menneen päivän lumia...

Mysteerinen kännykänsuojus

Uskon kohtaloon ja siihen, että tietyt asiat vain tapahtuvat. Vastaisuudessa minun täytyy luottaa enemmän intuitiooni, sillä se osaa varoittaa minua. Oman itseni lisäksi kännykkäni pussukka on varsin mysteerinen!

Se katoo aina jossain vaiheessa, mutta sitten se ilmestyy tyhjästä kun olen lähdössä reissusta takaisin kotiin tai olen lähdössä reissuun. Se on aina kateissa pari päivää ja katselen sitä aina kissojen ja koirien kanssa. Käyn läpi paperipinot ja lattiat sekä mulistan käsilaukkuni. Eilen tämä pussukka taas ilmestyi tyjästä käsilaukkuuni juuri kun olin lähdössä ajelemaan Kuopioon. Olin vasta edellisenä päivänä katsellut tätä ja tonkinut käsilaukunkin eikä se lymyillyt silloin siellä! Usein tämä pussukka majailee jossain missä olen ladannut puhelinta, esim. lattialla, ikkunalaudalla tai tietokoneen vieressä. Kohta se on taas hukassa...

Minne karkasivat kesäpäivät

Kesäpäivien vietto parin viikon lomalla alkaa olla ohi. Enpä olisi uskonut mitä kaikkea loman aikana voi tapahtua. Juhannuskin alkoi ihan hyvissä merkein, mutta sitten siihen tuli mukaan kaikennäköisiä ihmissuhdesotkuja. Luulin erästä naista kaverikseni, mutta näin ei olekaan....


Täältä on kuitenkin noustu ylöspäin. Tällä viikolla helle on suosinut ja kaiken mahdollisen ajan olen käyttänyt ulkona istuskeluun ja lueskeluun. Tänään kerkesin olla melkein koko päivän ulkona!
Tosin välillä alkuviikosta näytti tältä...Yhtäkkiä tuleekin tummia pilviä, jotka täyttävät taivaan. Ensi viikolla palaan töihin. Ei mun pää kestäis ainakaan täällä kotikotona neljän viikon kesälomaa. Jotain suunnitelmia täytyisi sitten olla.

Edit. Muokkasin hiukan tekstiä sillä joku kävi vetämässä hernettä nenään. Tämä on oma blogini, minun henkireikäni johon saan kirjoittaa mistä lystään. En kerro asioista nimillä enkä puhu henkilöistä nimillä. Mieltäni ei pysty pahoittamaan, vaikka kuinka yrittäisi. Jos on oikeasti asiaa niin voi tulla naamatusten puhumaan eikä aukoa päätään netissä.

Jatkossa anonyymit eivät pysty kommentoimaan, bloggerin yms. tunnuksilla kyllä pääsee kommentoimaan.

Petturi II

Totuutta etsimässä,
ystävyyttä jättämässä.
Elämän hetkinä,
kuopattuina toiveina.

Yksi on jättänyt,
toinen on pettänyt,
kolmas on valehdellut.

Vilipitönkö tämä kolmas
vai lojaali petturille,
tunteiden pintaankuohu
säälipisteitä ei anneta petetylle.

Elämän perusarvot,
pilarit joihin nojataan,
huojuvat kahden välillä.

Halu luottaa
halu uskoa, toivoa
pitää muita rehellisinä.

Vaan aina joku tietää enemmän,
on intuitio sanonut jo aiemmin,
ei ole uskonut
että ei kannata luottaa
siihen mikä ei sanojansa pidä
ei puheluihin vastaan.
Ei kahville pyydä.

Porton asenne

Luulee, että vain suuri meri voi erottaa
ystävyyden juurtuneen.
Nuoruuden ja teini-iän yhteiset jaetut salaisuudet,
hetket kallisarvoiset.

Kateus, petturuus
avainsanoina uuteen vihaan
ystävyyden katkeamiseen.

Edes polvillaan anova pyyntö
ei voi tuoda takaisin sitä
mitä joskus oli.

Olettamus ikuisesta ystävyydestä
sitä ei ole olemassakaan.
Kaikki ei ole yhteistä, eikä moraaleja tunneta
Porton asenne kertoo kaiken.
Saisit hävetä.

Juhannusta!

Hyvää juhannusta kanssalukijoille!

Poikkeuksellinen luontokuva tällä kertaa viitaten siihen mitä juhannus on maalla. Juhannuksen aikohin perinteisesti tehdään maalla rehua samaan aikaan kun muu kansa viettää vapaata mökeillä.

Tämän piti ilmestyä vasta huomenna, mutta toivotellaan sitten jo tänään jussia kun ei ajastus toiminut...